Ikava

Viime viikot ovat kuluneet ikavaa potien! Voih, on aika hurjaa olla kaukana siita "vanhasta" ja opitusta rutiinista.

Meilla Pernambucon osavaltiossa alkoi poliisilakko tiistai-iltana. Suomessa se ei varmaan mikaan maata mullstava juttu ole,mutta meilla se todellakin mullisti kaiken: Lasten koulu oli kiinni eilen, ampumavalikohtauksia siellatalla, aseelliset ryostot kaduilla ja me perus matti ja maijameikalaiset paniikin ymparoimana. Jarkyttavinta ei kuitenkaan ollut aselliset ryostot ja ampumavalikohtaukset, vaan liikkeiden ja kauppojen ryostot ja vandalismi: osa meista perus maija ja mattimeikalaisista osallistui naihin valtauksiin ja muina miehina kantoivat tavaraa ulos kaupioista -TVt, jaakaapit,hellat, pesukoneet matkasivat monenlaisen kulkijan harteilla kohti kotia... Joku fiksu otti avukseen kottikarryt kun paatti tyhjentaa supermarkettia -kaikki vessapaperista ja jauhopaketeista lahtien havisivta kauppojen hyllyilta.

Tallainen nayttamo sai itseni kauhistumaan -millaisetn ihmisten keskella elan elamaani? Mista tulee tallainen rotu? Ihmiset varastivat omalta "naapuriltaan", ihan noin vain, hymy huulilla. Ja syyllinen on kuka? HALLITUS. POLIITIKOT. KORRUPTIO.

Tmana maan koulutus taytyy saada tuotapikaa kuntoon -tallainen viidakkomeininki ei tule paattymaan hyvin -kukaan ei valita mistaan, eika ihmisilla ole minkaanlaista moraalia, puhumattakaan periaatteista!

Taman paivan uutisissa oli otsikko: Lakko loppui, mutta hapea jai. HAPEA? On hapea olla todistamassa tata surullista nayttamoa jossa ne tavalliset brasilialaiset tyhjentavat kauppoja, kuinka ihmiset lahtevat paa kolmantena jalkana mukaan vandalismiin. Aarimmaisen surullista. Ja yokottavaa.

Poden ikavaa kotiin, Kotiin? Suomeen, raikkaiden tuulten aarelle, tappamaan hyttysia, ihmettelemaan joka paikan hiljaisuutta. Nauttimaan puhtaasta luonnosta ja pehmeasta jarvivedesta. Istuskelemaan ystavien kanssa ja hopotellen aamuun asti. Viimeisesta suomivierailusta tulee jo 3vuotta. 3 VUOTTA. Se on ihan aarimmaisen pitka aika olla kaymatta juurillaan. Pitka aika olla ilman hopottelytuokioita. Pitka aika olla kokematta paluukulttuurishokkia. Pitka aika.

Jos miettii liikaa, tulee surulliseksi. Sen takia on hyva haudata ja keskittya taman hetken iloihin. Auringonousuun ja jokapaivaiseen rantamaisemaan. Siihen maisemaan, johon moni mieli haikailee. Kolibrien vierailuun aamuisin ja sammakkojen lauluun iltaisin.

Tropiikissa siis kaikki ihan hyvin.