Jatketaanpa siitä mihin viimeksi jäätiin. Listaani koristaa sana SOSIAALISET EROT. Ja siinähän sitä onkin purtavaa! Olen kasvanut maassa missä ei oikeastaan sosiaalieroja ole, jollain nousi varmaankin karvat pystyyn ja huutaa jo kovaan ääneen ettet tyttö tiedä mistä puhut! Mutta jatkan silti väitettäni ettei sosiaalieroja oikeastaan ole. No onhan siellä se akateeminen hyvinvoiva korkeakoulutettu piiri ja on ne työläispiirit,muttamutta, erot näiden luokkien välillä ovat pienet.
Elämän A ja O on koulutus. Brasiliassa valtio tarjoaa koulun jokaiselle taivaltaan aloittelevalle, mutta koulutuksen taso onkin sitten toinen asia. Maailman koululistoilta Brasilia löytyy sijalta 39,Thaimaan ja Indonesian jälkeen. Suomi löytyy ensimmäiseltä sijalta. Ja eroa on paljon. Naapurissamme asuu useita lapsia, jotka puhuvat VÄÄRIN kieltä. Kyllä väärin, sanovat sanat väärin, vanhemmat eivät osaa kirjoittaa, osaavat ehkä lukea, toinen asia ymmärtävätkö lukemansa. On vanhempia jotka antavat lapsensa jättää koulupäivän väliin, koska "tänään on vain kahden tunnin päivä" tai "tänään on perjantai". Tämän tyyppinen sosiaalinen ero oli itselleni tosi kummallista -enkä sitä ymmärtänyt millään kunnes aloin itse puhumaan sujuvaa portugalia. On paljon kansaa jotka eivä tiedä kuinka käyttää esim.puhelinluetteloa, eivät ymmärrä monimutkaisia keskusteluita ym. Onko meillä Suomessa tälläistä kansaa? Ei. Ei ole, koska kaikki saavat saman peruskoulutuksen, joka on erittän korkeaa tasoa. Tason vuoksi usein lapset laitetaan yksityiseen kouluun. Tähän huomautuksena vielä, että maasta löytyy myös valtion kouluja joissa opetuksen taso on korkea, jossa opettajat ovat omistautuneita työllensä alhaisesta palkasta huolimatta ja innostavat oppilaita hyviin suorituksiin ja opiskelulle omistautumiseen. Tälläiset valtion koulut ovat valitettavasti enemmän poikkeus kuin sääntö.
Raha ja peruselämä. Minimipalkka on ollut vuoden alusta lähtien R$ 678, n. 272 euroa/kk. Kuulostaako huimalta? Heräsi varmaankin ajatus, no mutta siellä on kaikki niin paljon edullisempaa, eikö vain? Sukelletaanpa "edullisiin hintoihin": maitolitra 1,20 euroa, leipä 2,50euroa/kg, juusto 8 euroa/kg,
kinkku 11 euroa/kg, vesi 2,40euroa/19litraa (vesijohtovettä ei voi juoda), hyvä pihiviliha 8 euroa/kg, bensalitra 1,30 euroa. Vuokrat perusasuinalueella 200-500euroa/kk. Bussilippu(60km) 4euroa. Kaupunkilippu 90 senttiä. Hinnoitteluissa täytyy huomioida eri osavaltiot ja kaupungit, antamani hinnat ovat Recife-Porto de Galinhas akselilta.
Jos käy kurja tuuri ja joudut työttömäksi -jos et ole maksanut (tai paremminkin työnantajasi) työturvaa ja sairaskassaa, siinähän olet. Kukas sitten auttaa vuokranmaksussa? Ruuan hankinnassa? Bussilipuissa? Vaatteiden ostoissa? Omillasi olet. Jos ei ole perhettä apuna, niin se on parempi alkaa keksimään rahantekokeinoja -ei ole sosiaalitointa, ei ole Kelaa eikä minkäänlaisia valtionavustuksia syrjäytyneille. Brasiliassa ei ole varaa syrjäytyä. Se on löydettävä töitä tai lähdettävä kylille kaupustelemaan kaloja, rapuja, hummereita, omia käsitöitä, ihan mitä vain.
Jos sairastut, ja joudut hetkellisesti työkyvyttömäksi, jos et ole kuulunut sairaskassaan, niin harmi. Olet jälleen omillasi. Ei ole Kelan korvauksia, ei ole asuntotukia, sairastukia eikä mitään muutakaan tukia. Jos työkyvyttömyytesi on loppuelämän vievä siaraus, varaudu oikeustoimiin, jossa arvioidaan työkykysi moneen kertaan ja vuosien prosessiin. Niin ja JOS pääset työkyvyttömyyseläkkeelle niin palkkasi on huikeat 272euroa/kk. EI ole siis myöskään varaa sairastua.
Sairaanhoito kärsii väline-ja hoitajapulasta (niinkuin koko maailmassa) uskaltaisin kuitenkin väittää että Suomalainen mieluummin luikkii pakoon kuin jää hoidettavaksi valtion sairaalaan. Näky on järisyttävä jo sairaalaan ala-aulassa -ihmisiä makaa lattioilla odottaen vuoroaan useita tunteja. Ei siis odotella VAIN käytävilla sangyissä. Vaan LATTIOILLA, ilman sänkyä. Sairaaloiden arki on hulinaa ja tarinoita on monia. Ja monia. Ja monia. Toinen vaihtoehto on yksityissairaala, mutta sinne päästäksesi maksat huomattavasti enemmän kuin Mehiläisen poliklinikkamaksun. Ja ehkä järisyttävintä on että ilman rahaa et saa hoitoa. Voitpa kuolla sairaalaan portille, mutta jos ei ole tuohta voit unohtaa. Aika hurjaa, eikö? Nyt äitini varmaan ajattelee että olisi kyllä parempi tulla Suomeen sieltä! Heh.
Mutta. Brasiliassa on niin ihanaa! Eräs ihanainen ystäväni tässä taannoin totesi (vietettyään täällä hetken jos toisenkin eläen tätä peruselämää) että eipäs Suomessa ole kyllä köyhyydestä tietoakaan, kun vaan jaksaa kuuliaisesti täytellä papereita niin jotain pientä yllätystä aina tipahtelee tilille.
Että puuhataanpa vaan vielä päälle sitä 600 euron perustuloa jokaiselle Suomen kansalaiselle. Huhhuh sanon minä. Kuulostaa jo hiukan absurdilta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti